Vielä muutama vuosi sitten yritystapahtumien markkinoinnissa korostui FOMO eli Fear of Missing Out. Kukapa ei haluaisi olla siellä missä muutkin ja saada someen näyttäviä kuvia hyvässä seurassa, kun vaihtoehtona on jäädä paitsi upeasta ohjelmasta.
Vaan ajat muuttuvat. FOMOn rinnalle on noussut erittäin vahvasti JOMO eli Joy of Missing Out. Ihmiset nauttivat siitä, että eivät lähdekään mukaan jokaiseen tilaisuuteen, vaan saavat tapahtumaan kuluvan ajan omaan käyttöönsä.
Mikä saa tapahtumakävijän jäämään kotiin?
Korona-ajan jälkeen ihmiset innostuivat kohtaamisista, mutta nyt into on muuttunut valikoivuudeksi. Kalenterit täyttyvät omista ja lasten harrastusmenoista, ja työ tuppaa valumaan vapaa-ajalle.
Siksi palautumiselle varattu aika on noussut arvoonsa. Rauhassa kotona vietetty aika, mahdollisesti jonkin hyvän sarjan parissa, houkuttaa helposti jättäytymään pois kaikesta ylimääräiseksi koetusta.
Tekoälymurros tuntuu tapahtumissa asti. Kannattaako tapahtumaan tulla, jos puheenvuorot voi katsoa webinaareina myöhemmin? Kannattaako webinaariakaan katsoa, jos tallenteen voi tiivistää tekoälyllä? Puhtaasti sisältöön perustuvat syyt osallistua katoavat, kun tietoa saa sekunneissa aiheesta kuin aiheesta.
Tapahtuma-alalla on keinoja vastata murrokseen
JOMOilijaa ei saa houkuteltua mukaan tapahtumaan, ellei hän saa vastausta kysymykseensä: Kannattaako juuri minun olla paikalla juuri tänään?
Jotta vastaus olisi kyllä, pitää vähintään yhden seuraavista kriteereistä täyttyä:
- kävijät kohtaavat ihmisiä, joita eivät muualla tapaisi
- tapahtumassa voi kokea tai kokeilla jotain, mikä ei välity striimin välityksellä
- tilaisuus saa ihmiset tuntemaan itsensä osaksi joukkoa
- osallistuja oppii jotain, mitä tekoäly ei voi kertoa.
Jos siis ennen markkinoitiin ohjelmaa, on nyt aika markkinoida odotusta, tunnetta, kokemusta ja merkitystä. Älä kerro kävijälle, mihin aikaan keynote-puheenvuoro alkaa: kerro mieluummin, miksi tapahtuman väliin jättäminen harmittaisi jälkikäteen.
Tästä syystä tapahtumiin liittyvä viestintä on entistäkin tärkeämpää, ja se on aloitettava nykyistä aiemmin. Tapahtuma ei ala ovella, vaan se alkaa jo ensimmäisestä kutsusta (ja saattaa päättyä vasta viikkoja tapahtuman jälkeen).
Ei kannata kärvistellä ja miettiä, saapuuko muiden järjestämiin tapahtumiin enemmän väkeä. Tapahtuman suurin kilpailija ei ole toinen tapahtuma, vaan ”olisin mieluummin kotona”.
Jos onnistut voittamaan tämän ajatuksen hyvällä sisällöllä ja onnistuneella viestinnällä, tapahtumasi on jo ansainnut paikkansa ihmisen kalenterissa.
