”Luonnon kantokyky murenee, sillä elämme keskellä ekologista kestävyyskriisiä. Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire, eli siirtymällä luonnon tilaa ja ihmisten hyvinvointia parantavaan yhteiskuntaan”, toteavat kirjoittajat.
Toivo ei siis löydy menneisyyteen takertumisesta, vaan mahdollisuuksista vaikuttaa siihen, että tulevaisuus on reilu, kestävä ja innostava. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi Suomi kuumenee globaalia keskiarvoa enemmän, mutta toki säilyy elinkelpoisena.
Myös Sauli Niinistö esitti huolensa ympäristöstä pitämässään uudenvuodenpuheessa. Hän toteaa, että YK:n luontokokouksessa joulukuussa saavutettu sopu 30 prosentin suojelutavoitteesta ja luontokadon pysäyttämisestä oli ”päättyneen vuoden rohkaisevin uutinen.” Helsingin Sanomien megatrendianalyysissä (3.1.2023) todetaan myös, että presidentti Urho Kekkonen esitti jo vuoden 1970 puheessaan samankaltaisia pohdintoja:” Ympäristömme saastuminen ja osittainen tuhoutuminen etenee vuodesta toiseen entistä nopeammin ja entistä laajemmalti.”
Ei siis mitään uutta auringon alla.
Idea Group laski ensi kertaa tapahtuman hiilijalanjäljen
Luonnon kantokyvyn murenemiseen liittyen Idea Group on koko viime vuoden edistänyt vastuullisuusohjelmaansa. Osana sitä tavoitteenamme on laskea kaikkien järjestämiemme tapahtumien hiilijalanjälki vuoteen 2025 mennessä ja myös kompensoida päästöt. Olemme ryhtyneet rivakasti toimeen ja laskeneet ensimmäisen kerran järjestämämme tapahtuman hiilijalanjäljen. Kohteena oli Helsingin Suvilahdessa järjestetty hybriditapahtuma.
Ilmastoviisailla päätöksillä on suuri merkitys
Eniten hiilijalanjälkeä tuotti matkustaminen paikan päälle. Tapahtuman sijainnilla on siis suuri merkitys. Mikäli osanottajat pääsevät paikan päälle helposti julkisilla liikennevälineillä, niin se on suuri plussa. Näin oli tässäkin tapauksessa. Bussilla tai metrolla pääsi mukavasti tulemaan, mutta merkittävimmät päästöt tulivat kuitenkin omalla autolla matkustamisesta ja lentämisestä.
Tilaisuuteen ilmoittautui 66 henkilöä livenä paikan päälle ja noin 1 000 osanottajaa oli etänä. Mutta, koska keli oli erittäin huono, paikan päälle saapui ainoastaan 46 henkilöä. Tämä tarkoitti sitä, että ruokahävikkiä syntyi.
Ruuaksi oli valikoitunut kasvisruoka. Hiilijalanjäljen kannalta tämä on hyvä valinta. Liharuoka olisi lisännyt päästöjä 144 prosentilla.
Hiilijalanjälkeen voi siis vaikuttaa tekemällä ilmastoviisaita päätöksiä tapahtuman suunnittelussa. Edellä kuvatun tapahtuman hiilijalanjälki oli 1 076 kg CO2e, joka on 23 kg CO2e/per osallistuja. Kompensoitavaa Suvilahden hybriditapahtumasta tuli 150 euroa.
Hiilijalanjäljen laskennassa meillä on ollut apuna vastuullisuusasioihin perehtynyt asiantuntijaorganisaatio Third Rock Oy, (www.thirdrock.fi). Tämä on ollut meille ideagroupilaisille haastava ja innostava oppimismatka. Tavoitteemme luonnon kantokyvyn parantamiseksi ja kohti hiilineutraaleja tapahtumia on ottanut pitkän askeleen eteenpäin.
Hiilijalanjälki: Hiilijalanjälki on oman toiminnan synnyttämät päästöt yleensä per vuosi (voi olla myös per tapahtuma, per asiakas jne.)
CO2e eli hiilidioksidiekvivalentti: Ilmastokuorma aiheutuu kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidin (CO2), metaanin (CH4) ja typpioksiduulin (N2O), päästöistä ilmakehään. Hiilijalanjälki ilmaistaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO2e), joka sisältää sekä itse hiilidioksidin että muiden kasvihuonekaasujen päästöt muutettuina vastaamaan hiilidioksidin vaikutuksia
Kompensointi: Hiili- tai päästökompensointi tarkoittaa omien päästöjen hyvittämistä tukemalla hiilinieluja tai päästövähennyksiä toisaalla. Yleensä kompensointi tapahtuu ostamalla hiilensidontayksiköitä vapaaehtoisilta hiilimarkkinoilta.
